Iloja ja ajanviettoa entisaikaan

23.04.2021

Tanssia ja seuraleikkejä

Tanssi ja yhteen kokoontuminen, sekä erilaiset seuraleikit, kuten kansantanhut ja piirileikit olivat nuorison keskuudessa hyvin suosittuja. Kaikenlaisia leikkejä leikittiin kansakoulun jatkokursseilla, sekä kokousten ja iltamien lopettajaisissa.

Tanssi oli sodanaikana kielletty. Siitä huolimatta nuoret järjestivät pieniä tilaisuuksia, joissa myös tanssittiin. Niitä sanottiin ”nurkkatansseiksi”. Jos poliisi sai tietää, että tilaisuudessa tanssitaan, se hajoitti tilaisuuden. Piirileikki myös yleisissä tilaisuuksissa oli sallittua.

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 iltamien ja tanssien järjestäminen oli sallittua. Ahkerasti niitä järjestettiinkin, koska nuorisolla oli tarve kokoontua yhteen, kun sodan aikana, puolivuotta oli kiellettyä. Tutjun seurojentalo oli suosittu järjestely paikka. Seurojentaloa kutsuttiin ”Valssimyllyksi”. Kansaa kokoontui naapurikylistäkin. Oravinsalosta, Liperinsalosta ja Roukalahdelta. Myöskin sotilaita oli välirauhan aikana paljon. Rakentelivat ja tekivät linnoitustöitä Tutjussa. Sotilaiden ja siivilien kesken syntyi kärhämöintiä ja tappeluita. Niitä ratkottiin nyrkein ja jopa aidanseipäillä. Viina ja naiset lienevät olleet kärhämöinnin aiheita.

Mutta sota keskeytti jälleen toiminnat. Jatkosota alkoi keväällä 1941. Miehet joutuivat sotatoimiin, myös naiset joutuivat, varsinkin lotat palvelemaan isänmaata muonituksessa ja sairaaloissa. Mutta elettiinhän ja toimittiinhan jollakin tavalla myös sodan aikana. Sota loppui v 1944 toiminnat jälleen alkoivat ja tansseja ja iltamia järjestettiin vilkkaasti. Omalla kylällä oli soittotaitoisia miehiä. Myös Oravinsalosta kävi haitarinsoittaja Tutjussa. Yhden kerran saatiin tanssiaisiin soittajaksi harmonikan Suomenmestari Esko Könönen. Silloin oli yleisöä tungokseen saakka, yleisön tyytyväisyys musiikkiin oli taattu.

Rahapelejä ennen vanhaan

Monet ihmiset omistivat vanhoja Keisari Nikolain aikuisia rahoja. Varsinkin sen aikaisessa ajanvietepelissä ”rahapetanguessa” oli niillä käyttöä. Rahaa viskattiin maahan pystytetyn puutikun juureen. Rahaa viskattiin 5–6 metrin päästä tikusta. Isot N-kirjaimella varustetut lantit olivat siinä ylivoimaisesti parhaimpia. Varsinkin nuorison keskuudessa tämä peli oli suuressa suosiossa ajanvietteenä. Myös aikamiespojat osallistuivat peliin mielellään.

Kärhämä vappumarssilla

Työväen yhdistyksen toiminta oli melko vilkasta. Talokin oli saatu rakennettua, jossa pidettiin iltamia ja kokouksia. Vappuna myös punalippua kannettiin. Muuan episodi vapusta. Kun henkilö tarttui lipunkantajaa rinnuksista ja karjui; ”voi saata, perke Aape tapetaan, ei kanna ensi vuonna punalippuu”. Kaikkea se viina teettää.

Ensimmäistä Tutjussa käynyttä henkilöä jolla oli auto käytössään, autoa käytiin joukolla ihailemassa. ”Liperin kirkolla on kuulemma käynyt tiekarhu tietä tasaamassa”, sitä ihmeteltiin pitkin pitäjää.

 

Käy katsomassa tarinan syntyseudun kohde ja siitä tehdyt tuotteet.

Siirry tarinan kohteen sivulle

Lisää tarinoita

Arkea ja iloja 1

04.06.2021

Millaista oli arki aikoinaan? Kuinka arjen keskelle tuotiin iloa? Onnistuiko emännän pussailu kessumälli suussa? Lue muistelmien ensimmäinen tarina aiheesta. Kuvituskuva, Kessua viedään riiheen kuivamaan. Museovirasto, kansantieteen kuvakokoelma

Lue lisää

Tietöitä välirauhan aikaan

28.05.2021

Lue muistelmista Liperi-Tutju-Rääkkylä tien rakentamisesta välirauhan aikaan. Kuinka rakennustyöt aloitettiin, kun koneita ei ollut käytettävissä. Kuvituskuva museovirasto, Historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma. J.Ruotsalainen

Lue lisää

Ympäristöystävällistä menoa kauramoottorilla

21.05.2021

Muistelmien kuvausta entisajan tärkeimmästä kulkupelistä. Täysin uusiutuvalla polttoaineella kulkevasta "kulkuvälineestä pidettiin hyvä huoli". Kuvassa Suursaaren rahtilaistupa. Matkalaisten majapaikka Pyhäselän ja Jänisselän kannaksella "Tikankannassa". Kuvaaja Otto Kotilainen 1907. Kuva Pohjois-Karjalan museo

Lue lisää

Urheilua aikoinaan

14.05.2021

Lyhyt tarina siitä, kuinka aikanaan into korvasi välineet urheilussa ja peleissä. Taisipa juoksukilpailun voittajakin tulla maaliin "riusan kieli ulkona". Vanhempien asenteet urheiluun olivat ehkä kielteisempiä, työ oli kannattavampaa ajankäyttöä. Kuvituskuva finna.fi

Lue lisää

Paikalliset sodassa

07.05.2021

Muistelmien kuvaus paikallisista sodassa. Lue myös mitä kävi, kun Uuno Kokon hevonen tajusi talvisodan jälkeen pääsevänsä kotiin. Kuvituskuva: Historian kuvakokoelma Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma, Museovirasto

Lue lisää

Elämää ilman sähköä

30.04.2021

Monet emännät kävivät lehmien lypsyssä valona suussa pidettävä palava päre. Idearikkaat henkilöt tekivät karbiidilamppuja itse. Ne olivat vaarallisia käyttäjilleen ja ympäristölleen, koska räjähtelivät, kun ne oli kyhätty peltipurkeista ja kiväärin kuula tai putken pätkä sytyttimenä (suuttimena). Lue tarinaa miten elämä luisti, ilman sähköjä. Kuvassa karbiidilamppu.

Lue lisää

Yhden perheen selviytymistarina

10.04.2021

Perheen äiti kuoli vuonna 1931, Joensuussa leikkauspöydälle juopuneen lääkärin käsittelyssä. Perheen pojat joutuivat rintamalle reilu 10 vuotta myöhemmin. 11- ja 13 vuotiaat siskot jäivät keskenään tätinsä kanssa pitämään tilaa, jossa työtä riitti. Tämä tarina on kunnianosoitus esi-äideille ja isille, jotka vaikeissa olosuhteissa rakensivat maatamme yhteistuumin!

Lue lisää

Kruununtila 16 Mustalahti (Hirvola)

30.03.2021

Tauno Turusen ensimmäinen kuvaus tilasta, lohkomisista ja omistajista, joiden joukkoon on kuulunut myös kruununvouti. Mukana hänen aikoinaan käsin piirtämänsä kartta, johon olemme jälkikäteen merkinneet myös puretun ladon sijainnin.

Lue lisää
Siirry ostoskoriin (0)