Tietöitä välirauhan aikaan

28.05.2021

Töiden aloitus

Liperin- tutjun- Rääkkylän maantein saatua rakentamis- ja rahoituspäätöksen, työt alkoivat Tutjun kohdalla v 1940-1941. Työt tehtiin mies- ja hevosvoimin. Koneita ei ollut käytettävissä, eikä myöskään autoja. Esimerkiksi Arvinsalmessa Tutjun puoleisen mantereen ja Kellosaaren välinen salmi täytettiin seuraavasti. Saimaan vesi oli poikkeuksellisen alhaalla v 1939- 1940 välisenä aikana, koska talvisodan aikana vettä oli laskettu Saimaan kanavasta vihollisen puolelle, niiden hyökkäyksen vaikeuttamiseksi. Saarien ja rantojen kivet olivat hyvin saatavissa. Niitä miehet kaivoivat esille ja hevosella ne ajettiin salmen täytteeksi. Työtä myös helpotti, kun oli kovat pakkaset, jotta jää kantoi hevosliikenteen.

Ammattimiehiä

Tutjun puoleiselle rannalle oli rakennettu pienoisrautatie rinnettä kohti. Kapearaiderataa jatkettiin sen mukaan, kun rinteestä saatiin maata irrotetuksi salmen täytteeksi. Miesvoimin niin sanotut kuuppavaunut työnnettiin ylämäkeen, jossa vaunut täytettiin lapioimalla. Maat ja kivet irrotettiin routaisesta maasta ”rotulilla” räjäyttämällä, lapioita ja hakkuja apuna käyttäen. Täytetyt vaunut laskettiin alamäkeen miesten toimiessa jarrumiehinä. Kivet ja kalliot särettiin dynamiitillä räjäyttäen. Kivimiehet, jotka olivat kallispalkkaisia ammattimiehiä, käyttivät kivi- ja kallioporauksessa poraa siten, että kivimies piteli poraa ja toinen mies hakkasi poraa moukarilla. Se oli raskasta työtä ainakin moukarimiehelle. Seppä teroitti porat sepän pajassa. Porapoika toimi lähettinä porarien ja sepän välillä. Seppä oli myös hyväpalkkainen ammattimies. Tierummut tehtiin kivestä, rumpukivet lohkottiin kiviporaa ja kiiloja käyttäen. Työmaan pomo rakennusmestari Varis on vanhankansan arvovaltainen mestari. Hän evästi työhön tulijoita; ”pitää miehellä työkykyä ja työhaluja olla, sitten töitä riittää ja myös palkkaa maksetaan”.

Tietyöt keskeytyivät kesällä 1941 jatkosodan alkaessa. Työt olivat pysäyksissä koko sodan ajan 1941-1944. Sotien jälkeen koneitakin jo rakennustyömaille tuli.

Siirry tarinan kohteen sivulle

Lisää tarinoita

Arkea ja iloja 1

04.06.2021

Millaista oli arki aikoinaan? Kuinka arjen keskelle tuotiin iloa? Onnistuiko emännän pussailu kessumälli suussa? Lue muistelmien ensimmäinen tarina aiheesta. Kuvituskuva, Kessua viedään riiheen kuivamaan. Museovirasto, kansantieteen kuvakokoelma

Lue lisää

Ympäristöystävällistä menoa kauramoottorilla

21.05.2021

Muistelmien kuvausta entisajan tärkeimmästä kulkupelistä. Täysin uusiutuvalla polttoaineella kulkevasta "kulkuvälineestä pidettiin hyvä huoli". Kuvassa Suursaaren rahtilaistupa. Matkalaisten majapaikka Pyhäselän ja Jänisselän kannaksella "Tikankannassa". Kuvaaja Otto Kotilainen 1907. Kuva Pohjois-Karjalan museo

Lue lisää

Urheilua aikoinaan

14.05.2021

Lyhyt tarina siitä, kuinka aikanaan into korvasi välineet urheilussa ja peleissä. Taisipa juoksukilpailun voittajakin tulla maaliin "riusan kieli ulkona". Vanhempien asenteet urheiluun olivat ehkä kielteisempiä, työ oli kannattavampaa ajankäyttöä. Kuvituskuva finna.fi

Lue lisää

Paikalliset sodassa

07.05.2021

Muistelmien kuvaus paikallisista sodassa. Lue myös mitä kävi, kun Uuno Kokon hevonen tajusi talvisodan jälkeen pääsevänsä kotiin. Kuvituskuva: Historian kuvakokoelma Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma, Museovirasto

Lue lisää

Elämää ilman sähköä

30.04.2021

Monet emännät kävivät lehmien lypsyssä valona suussa pidettävä palava päre. Idearikkaat henkilöt tekivät karbiidilamppuja itse. Ne olivat vaarallisia käyttäjilleen ja ympäristölleen, koska räjähtelivät, kun ne oli kyhätty peltipurkeista ja kiväärin kuula tai putken pätkä sytyttimenä (suuttimena). Lue tarinaa miten elämä luisti, ilman sähköjä. Kuvassa karbiidilamppu.

Lue lisää

Iloja ja ajanviettoa entisaikaan

23.04.2021

Mikä oli nuorison suosiossa 30-40 luvuilla? Vaan mitäpä tykkäsivät aikamiespojat tehdä aikansa ratoksi? Rikottiinko tanssikieltoa sodan aikaan? Oliko vappumarssilla tunteet pinnassa? Lue nämä muistelmien tarinasta ajalta, jolloin huhu tiekarhun käymisestä Liperin Kirkolla sai kylän sekaisin. Arkistokuva: Poutvaara Matti, Finna.fi - CC BY 4.0

Lue lisää

Yhden perheen selviytymistarina

10.04.2021

Perheen äiti kuoli vuonna 1931, Joensuussa leikkauspöydälle juopuneen lääkärin käsittelyssä. Perheen pojat joutuivat rintamalle reilu 10 vuotta myöhemmin. 11- ja 13 vuotiaat siskot jäivät keskenään tätinsä kanssa pitämään tilaa, jossa työtä riitti. Tämä tarina on kunnianosoitus esi-äideille ja isille, jotka vaikeissa olosuhteissa rakensivat maatamme yhteistuumin!

Lue lisää

Kruununtila 16 Mustalahti (Hirvola)

30.03.2021

Tauno Turusen ensimmäinen kuvaus tilasta, lohkomisista ja omistajista, joiden joukkoon on kuulunut myös kruununvouti. Mukana hänen aikoinaan käsin piirtämänsä kartta, johon olemme jälkikäteen merkinneet myös puretun ladon sijainnin.

Lue lisää
Siirry ostoskoriin (0)