Yhden perheen selviytymistarina

10.04.2021

Selviytymistarina

Yhden Mustanlahden perheen selviytymistarina tuhansien Suomen muiden perhetragedioiden joukosta. Perheen äiti kuoli vuonna 1931, 38- vuotiaana Joensuussa leikkauspöydälle juopuneen lääkärin käsittelyssä. Perheen isä jäi yksinhuoltajaksi viiden alaikäisen lapsen kanssa. Joutui lähes jatkuvasti palkkaamaan 8–9 vuoden aikana piikoja/talousapulaisia (piika sen aikainen nimitys) talous- ja karjanhoitotöihin. Kävi kyläläisille tekemässä kotiteurastuksia. Myöhemmin vanhempi pojista jatkoi isänsä ammatissa, myös kotiteurastuksia, varsinkin vuoden 1945 jälkeen.

Talvisota

Suomen yllä leijui sodan uhka jatkuvasti. Loppusyksystä 1939 miehiä kutsuttiin kertausharjoituksiin asepalvelukseen yhä nuorempina. Vain vanhukset ja nuorukaiset jäivät kotiin. Myös naisia, varsinkin lotat joutuivat rintamahommiin. Perheen isän kunto ja terveys huononivat jatkuvasti. Myös perheen vanhempi poika joutui armeijaan. Ja kun vanhin tytär oli aiemmin perustanut oman perheen, tilanne huononi jatkuvasti. Sota syttyi marraskuun lopulla 1939 ja kesti 105 päivää. Isällä oli huoli alaikäisistä lapsistaan. Valitteli naapureilleen ”mitenkähän nuo lapset pärjäävät”. ”Hän sitä ei näe rauhan tuloa”. Eikä nähnyt. Hän kuoli 56-vuotiaana äkilliseen sairauskohtaukseen lastensa nähden. Kuolinpäivä oli 11.3.1940. Rauha solmittiin 13.3.1940. Siirtolaisena asunut nuori tytär oli kertonut myöhemmin miehelleen, että heidän perheensä syöminen keskeytyi, kun talon isäntä kuoli kohtaukseen heidän ruokaillessaan.

Rippikoulua vai työntekoa

Allekirjoittanut oli rippikouluiässä, kävi syksyllä sen ajan mukaisesti 2 viikkoa rippikoulua. Keväällä 1940 olisi olut vielä 2 viikkoa rippikoulua. Kun olin 16- vuotiaana ainoa työkuntoinen, maanviljelystyöt painoivat päälle. Rippikoulun opettajana toimivat Rovasti Huttunen ja apuna pastori Sinkko ja unilukkarina kanttori Ruponen. Pyysin rovasti Huttuselta eri vapautusta, että saisin suorittaa rippikoulun tutkinnon kuulustelemalla, ilman 2; n viikon kotoa poissaoloa. Ei hänen mielestään ollut puhettakaan sellaisesta käytännöstä. Sen sijaan pastori Sinkko ymmärsi asiani ja antoi eri vapauden. Joten pääsin ripille kymmenien muiden mukana. Rippijuhla oli yhteinen tyttöjen ja poikien kanssa. Sen aikaisten puheiden mukaan tytöt saivat ukkoluvan ja pojat akkaluvan, kun rippikoulu oli suoritettu. Muiden mukana minäkin.

Sota jatkuu

Välirauhaa kesti n. 1,5 vuotta. Miehet kutsuttiin taas aseisiin ja sota alkoi kesäkuun lopulla 1941. jouduin armeijaan 18-vuotiaana. Perheen tyttäret 11–13- vuotiaat jäivät pitämään taloa. Tosin äidin sisar lähes 60- vuotias oli peränpitäjänä. Anni-täti oli tarmokas ja hyvä talousihminen. Hän joutui 5 vuotta olemaan emäntä ja isäntä talossa. Me miespuoliset perilliset, emme voineet auttaa töissä kuin muutamine lomapäivinä. Raskaimmatkin työt tuli hoidettua, osin hyväntahtoisten naapureiden ja sukulaisten talkootöinä. Perheen puolesta haluankin tässä kiittää 55-60 vuotta (kirjoitettu 2000-luvunvaihteessa) sitten tapahtuneesta avusta. Tosin monet henkilöt ovat tavoittamattomissa manan majoilla. Koko sota-aika oli lievää jännitystä myös maaseudulla. Ikkunat täytyi pimeän aikana peittää ns. pimennysverhoilla, koska viholliskoneet saattoivat siviilikohteitakin. Vihollisen partiot kävivät tekemässä tuhojaan siviilikohteissakin. Myös joku porukka Liperissä. Tutju säästyi sellaisista tuhoista. Sodan loppuvaiheessa v.1944 rintamalta karkasi ns. metsäkaartilaisia, joista kaksi oli tullut Rääkkylästä anastamillaan veneillä Mustalahteen. Tulivat kotiini pyytämään ruokaa. Kotona olleet naiset säikähtivät parrakkaita miehiä. Syötyään, miehet palasivat veneelleen. Sattumalta kylässä olleet pikkupojat juoksivat viemään sanaa kyläpäällikölle, jonka toimesta miehet pidätettiin Mustanlahden lähivesiltä. Miesten myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Talonpito jatkui erilaisilla ongelmilla myös vuoden 1945 jälkeen. Isän epäilyt omasta ja perheen ongelmista osuivat 100% oikeaan.

Tauno Turunen 23.02.2000

 

Käy katsomassa tarinan syntyseudun kohde ja siitä tehdyt tuotteet

Siirry tarinan kohteen sivulle

Lisää tarinoita

Arkea ja iloja 1

04.06.2021

Millaista oli arki aikoinaan? Kuinka arjen keskelle tuotiin iloa? Onnistuiko emännän pussailu kessumälli suussa? Lue muistelmien ensimmäinen tarina aiheesta. Kuvituskuva, Kessua viedään riiheen kuivamaan. Museovirasto, kansantieteen kuvakokoelma

Lue lisää

Tietöitä välirauhan aikaan

28.05.2021

Lue muistelmista Liperi-Tutju-Rääkkylä tien rakentamisesta välirauhan aikaan. Kuinka rakennustyöt aloitettiin, kun koneita ei ollut käytettävissä. Kuvituskuva museovirasto, Historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma. J.Ruotsalainen

Lue lisää

Ympäristöystävällistä menoa kauramoottorilla

21.05.2021

Muistelmien kuvausta entisajan tärkeimmästä kulkupelistä. Täysin uusiutuvalla polttoaineella kulkevasta "kulkuvälineestä pidettiin hyvä huoli". Kuvassa Suursaaren rahtilaistupa. Matkalaisten majapaikka Pyhäselän ja Jänisselän kannaksella "Tikankannassa". Kuvaaja Otto Kotilainen 1907. Kuva Pohjois-Karjalan museo

Lue lisää

Urheilua aikoinaan

14.05.2021

Lyhyt tarina siitä, kuinka aikanaan into korvasi välineet urheilussa ja peleissä. Taisipa juoksukilpailun voittajakin tulla maaliin "riusan kieli ulkona". Vanhempien asenteet urheiluun olivat ehkä kielteisempiä, työ oli kannattavampaa ajankäyttöä. Kuvituskuva finna.fi

Lue lisää

Paikalliset sodassa

07.05.2021

Muistelmien kuvaus paikallisista sodassa. Lue myös mitä kävi, kun Uuno Kokon hevonen tajusi talvisodan jälkeen pääsevänsä kotiin. Kuvituskuva: Historian kuvakokoelma Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma, Museovirasto

Lue lisää

Elämää ilman sähköä

30.04.2021

Monet emännät kävivät lehmien lypsyssä valona suussa pidettävä palava päre. Idearikkaat henkilöt tekivät karbiidilamppuja itse. Ne olivat vaarallisia käyttäjilleen ja ympäristölleen, koska räjähtelivät, kun ne oli kyhätty peltipurkeista ja kiväärin kuula tai putken pätkä sytyttimenä (suuttimena). Lue tarinaa miten elämä luisti, ilman sähköjä. Kuvassa karbiidilamppu.

Lue lisää

Iloja ja ajanviettoa entisaikaan

23.04.2021

Mikä oli nuorison suosiossa 30-40 luvuilla? Vaan mitäpä tykkäsivät aikamiespojat tehdä aikansa ratoksi? Rikottiinko tanssikieltoa sodan aikaan? Oliko vappumarssilla tunteet pinnassa? Lue nämä muistelmien tarinasta ajalta, jolloin huhu tiekarhun käymisestä Liperin Kirkolla sai kylän sekaisin. Arkistokuva: Poutvaara Matti, Finna.fi - CC BY 4.0

Lue lisää

Kruununtila 16 Mustalahti (Hirvola)

30.03.2021

Tauno Turusen ensimmäinen kuvaus tilasta, lohkomisista ja omistajista, joiden joukkoon on kuulunut myös kruununvouti. Mukana hänen aikoinaan käsin piirtämänsä kartta, johon olemme jälkikäteen merkinneet myös puretun ladon sijainnin.

Lue lisää
Siirry ostoskoriin (0)